Viime kerrasta on taas vierähtänyt tovi.. Kertoo siis paljon kuinka tylsää mun elämä on :D Aamulla töihin, päivällä kotiin. Koirien kans lenkkeilyy ja oleskeluu.. Nukkumaan ja sit sama uudestaan.. Komiaa.
Tänään se sit tapahtu! Mulla on ollut kolme vuotta koira ja tänään kohtasin ensimmäisen punkin. Pikku herra Luca oli sitten kohdannu sellaisen ihanuuden. Siinä se ottassa törrötti perse pystyssä. Eikun pinsetit käteen ja koira kainaloon. Ja kunnon koiran omistajallahan on vaa jotkut helvetin muoviset pinsetit millä ei punkero lähteny. Soitto äitille ja se toi uudet pinsetit!! :D Ja punkki sai kyytiä. Koska lauantaina on näyttely ei voi laittaa niskaan vielä sitä karkotetta. Mut ens viikolla sit molemmille jakaukset niskaan ja karkotetta :) Ja toivottavasti ei tarvii kohdata lisää punkkeja! En ihastunut niihin.. Eli tässä tämä otsikon viittaama surut :D
Oioioio. Lauantainta tässä odottelen. Aamulla Annan ja Lauran kans suunnataan Helsinkiin ryhmänäyttelyyn. Ja tällä kertaa mukaan lähtee molemmat karvakorvat. Ekaa kertaa siis kahden koiran kans näyttelyyn :D Tuplasti jännitettävää :P Peukut pystyyn et menee hyvin.
Ja kun Helsingistä ollaan kotiin päästy, vien koirat hoitoon ja suuntaan Turkuun. Vähä pakkelia naamaa ja sit Katjan ja Jonnan kans Naantalin kaivohuoneelle. Jotain parhautta luvassa <3 APULANTAAAAA Viime keikasta on jo vierähtänyt aivan liian kauan. Joten kovasti odotan lauantaita :).
Ja näyttelyt on kesän parhautta. Lomakin pikkuhiljaa lähenee.. Hitaasti mutta hartaasti. Eikös se mene että hyvää kannattaa odottaa.. ;)
Alotettiin Oonan kans viikko sit arkitottelevaisuuskurssi. Viime viikol tutustuttiin vaan muihin ryhmäläisiin. Tänään päästiin jo asiaan. Hienosti onnistui neidiltä vierellä istuminen ja makaaminen. Seurasi nätisti ja luokseki tuli.Olen siis tooosi tyytyväinen :) Jos vaikka kesän loppuun mennes Oona osais odottaa paikallaan. Siinä meille tavotetta :D
Ja kello kulkee.. Nukkumaan saa taas kohta mennä. Katsellaan viikonlopun jälkee. :)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti